Luin hyvän jutun – päädyin pitsalle ja jäätelölle Taipalsaarelle

Sisältö todella liikuttaa ihmistä.
Luin eilen eli lauantaina Ylen verkkosivuilta jutun, jossa kerrottiin Taipalsaarella sijaitsevasta Jänkäsalosta. Jutun mukaan saareen (tai tarkemmin sanottuta Suureen Jänkäsaloon, joka yhdessä toisen saaren, Pienen Jänkäsalon, kanssa muodostavat Jänkäsalon) on noin puolen tunnin matka Lappeenrannasta, siellä on suloinen itsepalvelukioski, jossa ostokset kirjataan ruutuvihkoon ja maksu suoritetaan rahalippaaseen, kirjasto, lumoavat maisemat, kyläkaivo, monitoimihalli, laituri, hirmuinen määrä kesäasuntoja ja kourallinen vakituisia asukkaita. Eikä sitten paljon muuta.
Ylen hyväntuulinen juttu kylästä, joka sai lossiyhteyden ja sähkötkin vasta reilut 10 vuotta sitten, kiinnitti heti huomion: mikä oivallinen kohde yritykseni ensimmäiselle virkistyspäivälle!

Suureen Jänkäsaloon matkataan lossilla yli Jussilansalmen. Kuvan pyörä ei liity tämän blogin yrittäjään.

Ylen artikkeli ei tietenkään ollut sisältömarkkinointia, vaan tehty journalistisin perustein journalistiseen käyttöön, mutta se toimi kuten sisältömarkkinointi parhaimmillaan toimii: kertoi minulle uudesta asiasta kattavasti ja innostavasti mutta liioittelematta, herätti uteliaisuuden ja auttoi minua kuluttajana tekemään harkittuja päätöksiä.

Mielestäni toimiva ja tehokas sisältömarkkinointi noudattelee journalismin perusperiaatteita eli pysyttelee faktoissa, ei tuputa, on reilu ja avoin, antaa asiakkaan tehdä johtopäätökset. Sen sijaan liioittelulla ja teennäisyydellä kuorrutettu sisältö kääntyy enemmin tai myöhemmin markkinoijaa itseään vastaan.

Konkreettisimmillaan journalismi ja sisältömarkkinointi kohtaavat toisensa niin kutsutussa brändijournalismissa, josta esimerkkejä ovat esimerkiksi Yhteishyvä-, Pirkka- ja Raymond-mediat. Käytän tarkoituksella sanaa media, sillä lehtien lisäksi S-ryhmä, Kesko ja RAY tekevät brändijournalismia monissa muissakin kanavissa. Jos muuten olet kiinnostunut brändijournalismista, kannattaa tutustua Annamari Säterin graduun. Säteri tutki siinä Raymond-lehteä ja sen herättämiä ajatuksia kuluttajissa.

Mutta takaisin siihen kiinnostavimpaan eli miten virkistyspäivä sujui. Erinomaisesti! Suuren Jänkäsalon lisäksi kävin kuljettajani (eihän mikään virkistyspäivä ole oikea virkistyspäivä, jos firmalla ei ole omaa kuljettajaa!) kanssa Taipalsaarella Pölkkybaarissa pitsalla ja kirkon vieressä sijaitsevalla Taipalsaaren Veikot ry:n jäätelökioskilla. Pitsa oli herkullista ja jäätelöpallo kiistatta Lappeenrannan seudun suurin. Niin ja sieltä Jänkäsalon itsepalvelukioskilta ostimme tietenkin suklaata ja jäätelöä.
Jotta yrityksen virkistyspäivää voi pitää uskottavana, on syytä kirjata myös miehistö- ja/tai varustetappioita. Tällä kertaa tuli onneksi vain jälkimmäisiä: unohdin aurinkolasini kioskille, jossa niin tohkeissani kirjasin ostoksia ruutuvihkoon. Saa palauttaa, jos joku kioskikävijä sattuu tämän viestin näkemään!

Lähimatkailuterveisin
Krisse